Mitä on saavutettavuus?

Kuvittele, että yrität lukea tuotetietoja kirkkaassa auringonpaisteessa, täyttää lomaketta käsi kipsissä tai seurata videota meluisassa kahvilassa. Hyvin tehty sivu tekee näistäkin tilanteista helpompia.

Kun verkkosivut ja sovellukset tehdään sellaisiksi, että mahdollisimman moni voi käyttää niitä omalla tavallaan ja omilla välineillään, sitä kutsutaan saavutettavuudeksi.

Rakennetussa ympäristössä samasta ajatuksesta puhutaan esteettömyytenä: portaiden viereen tehdään luiska, jotta jokainen pääsee sisään. Verkossa luiskan virkaa toimittavat esimerkiksi tekstitykset, selkeät otsikot ja koodi, jota apuvälineet osaavat lukea.

Mistä saavutettava verkkosivu koostuu?

Saavutettavuus ei ole lisäosa, joka liitetään valmiiseen sivuun. Se syntyy kolmen asian yhteispelistä, kuten Traficom kuvaa Tietoa saavutettavuudesta -sivullaan (avautuu uuteen välilehteen):

  • Toimiva tekniikka

    Sivun koodi on rakennettu oikein. Siksi sivua voi käyttää myös apuvälineillä, kuten ruudunlukijalla, pelkällä näppäimistöllä tai suurennusohjelmalla.

  • Helppo käyttää

    Valikot ja sisällöt on järjestetty loogisesti. Kävijä löytää etsimänsä ja saa asiansa hoidettua ilman arvailua.

  • Helppo ymmärtää

    Teksti on selkeää, otsikot kertovat, mitä niiden alla on, ja tärkeä tieto on tarvittaessa saatavilla myös kuvana, videona tai äänenä.

Kenelle saavutettavuus on tärkeää?

Saavutettavuus on tärkeää yli miljoonalle suomalaiselle, joille verkkopalvelujen käyttö on muuten hankalaa tai jopa mahdotonta (Saavutettavuusvaatimukset.fi (avautuu uuteen välilehteen)).

Siitä hyötyvät erityisesti:

  • näkövammaiset ja heikkonäköiset
  • kuurot ja huonokuuloiset
  • ihmiset, joilla on liikkumisen tai käsien käytön rajoitteita
  • ihmiset, joilla on kehitysvamma, lukivaikeus tai oppimisvaikeus
  • ihmiset, joilla on keskittymisen, muistin tai hahmottamisen vaikeuksia
  • ihmiset, jotka eivät vielä osaa suomea sujuvasti.

Moni rajoite on myös tilapäinen tai tilanteesta johtuva. Murtunut ranne, häikäisevä aurinko, meluisa ympäristö tai kiire voivat osua kenen tahansa kohdalle. Siksi saavutettava sivu on käytännössä parempi sivu kaikille.

Miksi saavutettavuus kannattaa yritykselle?

  • Palvelusi tavoittaa useamman

    Kun sivua voi käyttää useampi ihminen, yhä useampi voi myös ostaa, varata tai ottaa yhteyttä.

  • Parempi käyttökokemus kaikille

    Selkeä rakenne, hyvät kontrastit ja ymmärrettävä teksti helpottavat jokaisen kävijän asiointia, ei vain apuvälineiden käyttäjien.

  • Lain vaatimukset täyttyvät

    Digipalvelulaki (avautuu uuteen välilehteen) koskee julkista sektoria ja osaa yksityisistä toimijoista. 28.6.2025 alkaen se on koskenut myös kuluttajille suunnattuja verkkokauppoja ja eräitä muita digitaalisia palveluja, mikroyrityksiä lukuun ottamatta. Tarkista, koskeeko laki sinua (avautuu uuteen välilehteen), tai kysy minulta, niin selvitetään yhdessä.

Esimerkki: kun ostos jää kesken

Kuvittele verkkokauppa, jossa vaatteen koon voi valita vain hiirellä. Näppäimistöllä tai ruudunlukijalla asioiva asiakas ei pääse valitsemaan kokoa, eikä tuote mene ostoskoriin.

Tai asiakas täyttää kassalla tietonsa, painaa maksupainiketta ja saa vain ilmoituksen ”Tarkista tiedot”. Lomake ei kerro, mikä kenttä on väärin tai miten sen voi korjata.

Kummassakin tilanteessa kauppa menettää ostoksen, vaikka syy voi olla pieni ja helposti korjattava.

Miten saavutettavuutta arvioidaan?

Saavutettavuutta arvioidaan kansainvälisen WCAG-ohjeistuksen avulla. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on W3C-järjestön ylläpitämä ohjeistus, jota käytetään saavutettavuuden arvioinnin pohjana myös lainsäädännössä.

Ohjeistus rakentuu neljän periaatteen varaan. Saavutettava verkkopalvelu on:

  1. Havaittava: sisällön voi vastaanottaa useammalla kuin yhdellä aistilla. Esimerkiksi kuvalla on tekstikuvaus ja videolla tekstitys.
  2. Hallittava: kaikkia toimintoja voi käyttää myös näppäimistöllä, ja kävijällä on riittävästi aikaa.
  3. Ymmärrettävä: sisältö ja toiminnot ovat selkeitä ja toimivat ennakoitavasti.
  4. Toimintavarma: palvelu toimii eri laitteilla, selaimilla ja apuvälineillä.

Kriteerit on jaettu kolmeen tasoon: A, AA ja AAA. Uusin versio on WCAG 2.2.

Lain vaatimukset ovat kuitenkin oma asiansa. Suomen digipalvelulain teknisten vaatimusten perustana on eurooppalainen EN 301 549 -standardi. Se sisältää WCAG 2.1:n A- ja AA-tason kriteerit sekä muita vaatimuksia. Lisäksi laki edellyttää muun muassa saavutettavuusselostetta ja palautekanavaa, joten pelkkä teknisten kriteerien täyttäminen ei riitä.

Kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan yksin takaa, että sivu on helppo käyttää. Siksi saavutettavuuden arvioinnissa tarvitaan aina myös ihmisen tekemää arviota. Lue, miten saavutettavuusauditointi tehdään.

Usein kysyttyä saavutettavuudesta

Mikä ero on saavutettavuudella ja esteettömyydellä?

Verkkopalveluissa ne tarkoittavat käytännössä samaa: palvelua voi käyttää mahdollisimman moni, myös apuvälineillä.

Sanoja käytetään vähän eri yhteyksissä:

  • Esteettömyys on tuttu rakennetusta ympäristöstä, kuten luiskista ja hisseistä. EU:n esteettömyysdirektiivissä sana kattaa myös digitaaliset palvelut.
  • Saavutettavuus on Suomessa vakiintunut digitaalisten palvelujen, kuten verkkosivujen ja sovellusten, yhteydessä.

Esteettömyysdirektiivin vaatimukset verkkokaupoille ja eräille muille digitaalisille palveluille on Suomessa tuotu digipalvelulakiin. Verkkokaupan saavutettavuusvaatimukset löytyvät siis samasta laista kuin julkisen sektorin verkkopalvelujen vaatimukset.

Koskeeko saavutettavuuslaki pienyritystä?

Se riippuu sekä palvelusta että yrityksen koosta. Tarkista ensin, millaista palvelua tarjoat, ja sen jälkeen, onko yrityksesi mikroyritys.

Kesäkuun 28. päivästä 2025 alkaen saavutettavuusvaatimukset ovat koskeneet myös kuluttajille suunnattuja verkkokauppoja ja eräitä muita digitaalisia palveluja. Näitä palveluvaatimuksia ei sovelleta mikroyritykseen, jossa on

  • alle 10 työntekijää ja
  • liikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa.

Yrityksen pieni koko ei kuitenkaan yksin ratkaise kaikkia tilanteita. Esimerkiksi julkista hallintotehtävää hoitavan yrityksen palvelu voi kuulua digipalvelulain piiriin koosta riippumatta. Tarkista tilanteesi Traficomin Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta (avautuu uuteen välilehteen) tai kysy minulta.

Saavutettavuus kannattaa silti, koska se tekee sivuista helpompia kaikille. Minun tekemissäni sivuissa saavutettavuus huomioidaan toteutuksessa, ja se kuuluu hintaan. Myös myöhemmin lisättävät sisällöt, kuten kuvat ja tekstit, vaikuttavat saavutettavuuteen, joten siitä huolehditaan jatkossakin.

Voiko saavutettavuuden tarkistaa automaattisella työkalulla tai tekoälyllä?

Vain osittain. Automaattiset työkalut löytävät nopeasti esimerkiksi puuttuvia kuvien tekstivastineita, liian heikkoja kontrasteja ja virheitä koodissa. Tekoäly voi lisäksi arvioida esimerkiksi sitä, kuvaako tekstivastine kuvaa hyvin, mutta sen arvio ei ole aina luotettava.

Automaatio on hyvä apu, mutta se ei korvaa ihmisen arviota. Esimerkiksi näitä asioita ei voi varmistaa luotettavasti pelkällä automaattisella tarkistuksella:

  • vastaako kuvan tekstivastine kuvan tarkoitusta
  • eteneekö sivu näppäimistöllä loogisessa järjestyksessä
  • ovatko ohjeet ja virheilmoitukset ymmärrettäviä.

Myös W3C:n arviointiohjeet (avautuu uuteen välilehteen) korostavat ihmisen tekemän arvioinnin tarvetta. Siksi käytän saavutettavuusauditoinnissa automaattisia työkaluja vain testauksen tukena. Lue, miten saavutettavuusauditointi tehdään.

Auttaako saavutettavuus näkymään hakukoneissa?

Se voi auttaa, mutta ei ole oikotie hakutulosten kärkeen.

Monet saavutettavuuden perusasiat auttavat myös hakukoneita ja tekoälyhakuja ymmärtämään sivun sisällön:

  • kuvaavat otsikot ja looginen otsikkorakenne
  • kuvien tekstivastineet
  • linkkitekstit, jotka kertovat, minne linkki vie
  • oikein rakennettu koodi.

Näkyvyyteen vaikuttavat silti myös sisällön laatu, sivuston tekninen toimivuus ja muiden sivustojen linkit.

Miten voin tarkistaa sivuston saavutettavuuden itse?

Muutamalla nopealla kokeilulla voit löytää joitakin tavallisia saavutettavuuspuutteita. Pikatestit eivät kuitenkaan kerro kattavasti, kuinka saavutettava sivustosi on.

Kokeile esimerkiksi näitä:

  1. Käytä sivua pelkällä näppäimistöllä. Siirry Tab-näppäimellä linkistä toiseen. Näetkö koko ajan, missä kohdassa olet, ja pääsetkö kaikkiin toimintoihin?
  2. Suurenna sivua. Zoomaa selaimessa 200 prosenttiin. Näkyykö kaikki sisältö yhä, ja toimivatko kaikki toiminnot, kuten valikot ja lomakkeet?
  3. Katso kontrastit. Erottuuko teksti taustastaan puhelimen näytöltä kirkkaassa valossa? Tämä on hyödyllinen käyttökokeilu, mutta WCAG:n kontrastivaatimuksen täyttyminen varmistetaan mittaamalla värien kontrastisuhde esimerkiksi kontrastintarkistustyökalulla.
  4. Kokeile lomaketta. Kertovatko virheilmoitukset, mikä meni pieleen ja miten sen korjaa?

Verkkokaupoille on oma verkkokaupan saavutettavuuden pikatarkistuslista.

Missä kunnossa oman sivustosi saavutettavuus on?

Aloita ilmaisella saavutettavuuskartoituksella. Saat sähköpostitse yhteenvedon sivustosi tilanteesta ja suosituksen jatkotoimista. Kartoitus ei sido sinua jatkopalveluihin.

Takaisin ylös